Toivon tarina
Huokauksia ja kysymyksiä joita työnohjauksessa kuulen: Onpahan ollut syksy! Taas uusia järjestelemiä ja rakennemuutoksia. Mikä tässä kaikessa on minun roolini ja paikkani?
Vastaatko huutoon?
Seurasin eräänä päivänä kuusi- ja neljävuotiaiden lasten touhuja. Kyseessä oli leikki, jossa autot olivat hyviksiä, barbit hyvisten kavereita ja dinot pahiksia.
Lahja hyvään
Miltä kuulostaa: lahjaksi oivalluksia, huojennusta ja iloa. Lahjaksi taitoja parempaan arkeen ja hyviin ihmissuhteisiin. Lahjaksi oman identiteetin vahvistusta ja uusia vaihtoehtoja. Lahjaksi selkeyttä ja voimavaroja.
Idullan iltakoulu – tervetuloa!
Vaihtelevatko tunteet tässä kummallisessa korona-ajassa? Kiristyykö pinna ihmisten kanssa kotona tai töissä? Väsyttävätkö työn uudet vaateet?
Kuuntelemalla näkyväksi
”Ei kannata yrittää, ei hän kuitenkaan kuuntele.” ”Ihan kuin puhuisin tyhjille seinille – kukaan ei reagoi.” Arkisia kokemuksia, jotka herättävät välillä surua, välillä raivoa. Miksi niin usein tulee ohitettu olo? Miksi meidän kuitenkin kannattaisi kuunnella?