Toivon tarina

Onpahan ollut syksy! Töitä yli äyräiden ja muutenkin sekavaa. Uudet järjestelmät, jatkuva kiire ja organisaatiorakenteen muutos. Mikä on minun roolini? Onko tämä minun paikkani? Mitä ylipäätään haluan työltäni ja elämältäni?


Tällaisia kysymyksiä kuulen paljon työnohjaustapaamisissa. Niitä esittävät niin nuoret kuin vanhemmat ammattilaiset. Kaipuu muutokseen ja samalla pelko muutokseen lähtemisestä ovat käsinkosketeltavia.

Muutoksen pohtiminen johdatti minut tarinallisuuden pariin, jossa on kyse inhimillisiä tapahtumia koskevasta ymmärryksen muodosta. Puhutaan ihmisen sisäisestä tarinasta, joka tarkoittaa oman elämäntilanteen jäsennysprosessia muutoksessa. Vilma Hänninen kertoo väitöskirjassaan, että sisäinen tarina on tapahtumien ja muutosten tulkki, joka sijoittaa yksilöllisen elämän laajempaan sosiaaliseen kokonaisuuteen. Sisäinen tarina myös määrittelee ihmiselle hänen oman identiteettinsä.

Muutoksen kourissa tuo sisäinen tarina saattaa saada ankaria tulkintoja. ”Ei minusta ole esimieheksi”. ”Toiset pärjäävät, minä vaan en selviä.” ”Olen tällainen loputon perfektionisti”. Nämä tulkinnat, niin todellisilta kuin ne väsymyksen keskellä tuntuvatkin, saattavat kapeuttaa kuvaa itsestä, vähentää vaihtoehtoja ja lamaannuttaa. Ehkä ne myös tekevät ihmisestä pienemmän kuin hän onkaan.

Itselleni sisäinen tarina ja sen jäsentäminen olivat totisinta totta etsiessäni uutta suuntaa työelämälleni. Havahduin siihen, kuinka voimakas itselle kerrottu tarina itsestä voi olla ja kuinka sen on mahdollista muuttua. Tajusin, että irrottautumiseeni vanhasta työstä liittyi sävyjä epäonnistumisesta ja ajatus siitä, että minussa on jotakin vikaa. Olin jotenkin jumissa. Tuolloin työnohjaajani kysyi, mistä muusta tässä lähdössä voisi olla kyse. Siinä hetkessä tajusin, että tarinani nimi vaihtuu. Epäonnistumisen tarina vaihtui ”Olin itseni puolella”-tarinaksi. Tunteina tuo oivallus toi ylpeyttä, iloa ja vahvuutta, jotka auttoivat minua eteenpäin.

Sisäisen tarinan jäsentämisessä onkin kyse isosta asiasta, koska ihmisen elämälleen antama tulkinta ohjaa hänen valintojaan ja motivoi hänen toimintaansa. Itselle haitallisesta tarinasta on mahdollista irrottautua ja luoda uusi toiveikas tarina. Uuden tarinan avulla voi saada elämään kaivatun muutoksen, ison tai pienen.

Sisäisen tarinan muutos ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Tärkeäksi tulee, tuntuuko uusi tarina itsestä uskottavalta, todelta. Tämän kuulostelu voi ottaa aikaa. Sanotaankin, että kyse on muutoksesta sydämessä eikä vain päässä.

Sinulle, joka juuri nyt pohdit elämääsi ja sen suuntaa, haluan sanoa: ole turvallisella mielellä. Voit alkaa etsiä uutta luottavaista tarinaa. Tee sitä yhdessä kuuntelevien ja rohkaisevien ihmisten kanssa. Anna itsellesi aikaa. Silloin muutos parempaan voi alkaa tapahtua. Silloin sinun tarinastasi tulee toivon tarina.

Lähde: Hänninen, V. 2000. Sisäinen tarina, elämä ja muutos. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy Juvenes Print.

Jos kaipaat rinnallakulkijaa sisäisen tarinan tutkimusmatkallasi, ethän epäröi ottaa yhteyttä

Toivon sinulle ja läheisillesi levollista joulua ja hyvää uutta vuotta 2022!

2 ajatusta aiheesta “Toivon tarina”

  1. Ihanasti kuuluu sinun asiantuntijuuden lisäksi lämmin ja sydämellinen myötäelävän ihmisen ääni. Sinun pehmeä äänesi, joka kertoo sydämen läsnäolosta.
    Hyvin kirjoitettu! Teksti ja työsi antaa toivoa! Kiitos!

    1. Hei Sirpa, lämmin kiitos ihanista sanoistasi. Painan ne sydämeeni. Tuntuu hyvältä, että toivo välittyi sinulle. Usein juuri toivo paremmasta on se tarpeellinen, kannatteleva voima. Kiitos vielä kerran viestistäsi ja hyvää joulunaikaa sinulle!
      t. Ulla

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Vieritä ylös