Onpahan ollut syksy! Töitä yli äyräiden ja muutenkin sekavaa. Uudet järjestelmät, jatkuva kiire ja organisaatiorakenteen muutos. Mikä on minun roolini? Onko tämä minun paikkani? Mitä ylipäätään haluan työltäni ja elämältäni?
Tällaisia kysymyksiä kuulen paljon työnohjaustapaamisissa. Niitä esittävät niin työuransa alussa olevat kuin kokeneet eri alojen ammattilaiset. Kaipuu muutokseen ja samalla muutoksen pelko ovat hyvin todellisia.
Muutoksen pohtiminen johdatti minut tarinallisuuden pariin, joka on yksi tapa ymmärtää inhimillisiä tapahtumia. Puhutaan ihmisen sisäisestä tarinasta, joka tarkoittaa oman elämäntilanteen jäsennysprosessia muutoksessa. Vilma Hänninen kertoo väitöskirjassaan Sisäinen tarina, elämä ja muutos, että sisäinen tarina on tapahtumien ja muutosten tulkki, joka sijoittaa yksilöllisen elämän laajempaan sosiaaliseen kokonaisuuteen. Sisäisessä tarinassaan ihminen myös määrittelee oman identiteettinsä.
Sisäinen tarina saattaa olla ankara. ”Ei minusta ole esimieheksi”. ”Toiset pärjäävät, minä vaan en selviä.” ”Olen tällainen loputon perfektionisti”. Nämä tulkinnat, niin todellisilta kuin ne väsymyksen keskellä tuntuvatkin, kapeuttavat kuvaa itsestä, vähentävät vaihtoehtoja ja lamaannuttavat. Ne myös tekevät ihmisestä pienemmän kuin hän on.
Itselleni sisäinen tarina ja sen jäsentäminen olivat totisinta totta etsiessäni uutta suuntaa työelämälleni. Havahduin siihen, kuinka voimakas oma tarina itsestä on ja kuinka se voi muuttua. Tajusin, että irrottautumiseeni vanhasta työstä liittyi ajatus siitä, että minussa on jotakin vikaa. Olin jumissa. Työnohjaajani kysyi, mistä muusta tässä lähdössä voisi olla kyse. Silloin tajusin, että tarinani nimi vaihtuu. Epäonnistumisen tarina vaihtui tarinaksi ”Olen itseni puolella”. Oivallus toi ylpeyttä, iloa ja vahvuutta, jotka auttoivat minua eteenpäin.
Sisäisen tarinan jäsentäminen on iso asia, koska ihmisen elämälleen antama tulkinta ohjaa hänen valintojaan ja motivoi hänen toimintaansa. Itselle haitallisesta tarinasta on mahdollista irrottautua ja luoda uusi myönteinen, toiveikas tarina. Uuden tarinan avulla voi saada elämäänsä kaivatun muutoksen, ison tai pienen.
Sisäisen tarinan muutos ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Uuden tarinan tulee olla uskottava, tosi. Tämän kuulostelu voi ottaa aikaa. Kyse on muutoksesta sydämessä, ei vain päässä.
Sinulle, joka juuri nyt pohdit elämääsi ja sen suuntaa, sanon: ole turvallisella mielellä. Voit alkaa etsiä uutta luottavaista tarinaa. Tee sitä yhdessä kuuntelevien ja rohkaisevien ihmisten kanssa. Anna itsellesi aikaa. Silloin muutos parempaan alkaa tapahtua. Sinun tarinastasi tulee toivon tarina.
Lähde: Hänninen, V. 2000. Sisäinen tarina, elämä ja muutos. Akateeminen väitöskirja. Tampereen yliopisto, sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy Juvenes Print.
Jos kaipaat rinnallakulkijaa sisäisen tarinan tutkimusmatkallasi, ethän epäröi ottaa yhteyttä
Ihanasti kuuluu sinun asiantuntijuuden lisäksi lämmin ja sydämellinen myötäelävän ihmisen ääni. Sinun pehmeä äänesi, joka kertoo sydämen läsnäolosta.
Hyvin kirjoitettu! Teksti ja työsi antaa toivoa! Kiitos!
Hei Sirpa, lämmin kiitos ihanista sanoistasi. Painan ne sydämeeni. Tuntuu hyvältä, että toivo välittyi sinulle. Usein juuri toivo paremmasta on se tarpeellinen, kannatteleva voima. Kiitos vielä kerran viestistäsi ja hyvää joulunaikaa sinulle!
t. Ulla