Kouluväen arkipäivää ja -yötä: Opsin valmistelua tai käyttöönottoa, toimintakulttuurin kehittämistä ja hankerahoituksia. Lähi-, etä- vai hybridiopetusta – millä tänään mennään? Entä vuosikello, oppilashuolto ja tuntikehys? Taas uusi digijärjestelmä! Valmistelutöitä ja kokeiden korjaamista illat ja viikonloput. Pätkiviä yöunia ja huolta oppimisen tuloksista ja nuorten pärjäämisestä.
Ei ihme, että opettajia ja rehtoreita uuvuttaa. Siksi kirjoitan tämän tekstini sinulle sivistystoimen johtaja ja teille kunnan poliittiset päättäjät. Te mahdollistatte sen, millaisia hyvinvointiin vaikuttavia toimintatapoja oppilaitoksissa voidaan luoda ja ylläpitää.
Koulutyön hektisyys ja kasvavat velvoitteet ovat ajaneet opetusalan työntekijät ahtaalle ja lakkoihin asti. Työssäni vuorovaikutuskouluttajana ja työnohjaajana olen kohdannut työhönsä sitoutuneita opettajia, joista moni kuitenkin miettii alanvaihtoa. Työn rakenteissa ja palkkauksessa on varmasti korjaustarpeita, mutta alanvaihtoajatukset puhuvat myös siitä, että työ ei ole inhimillisesti tehokasta.
Vaikka tehokkuus jo sanana nostattaa karvat pystyyn ja tuntuu tässä yhteydessä lähes loukkaukselta, kannattaa sitä tutkia tarkemmin. Inhimillisellä tehokkuudella tarkoitetaan ihmisten psykologisten tarpeiden huomioimista työssä. Olennaista on se, kokeeko ihminen työssään luottamusta, yhteisöllisyyttä ja merkityksellisyyttä. Myös työssä heräävillä tunteilla on väliä ja sillä voiko niitä jotenkin käsitellä.
Työtä tulisi saada tehdä ”kestävällä tekemisen tahdilla”, kuten organisaatiopsykologi Outi Ikonen sanoo. Silloin kouluväen työnteko olisi kuin laadukas urheiluvalmennus – pitkäjänteistä, inhimillistä ja aikaansaavaa työtä, joka suojelee fyysiseltä ja henkiseltä ylirasitukselta.
Työnohjaus edistää inhimillisyyttä koulussa
Miten tällainen inhimillisyys oikeasti saataisiin osaksi koulun kiireistä arkea? Miten helpottaa kuormitusta ja lisätä hyvinvointia? Kokeilimme tänä lukuvuonna keskisuomalaisen lukion koko opettajakunnan kanssa työnohjausta, joka oli mahdutettu koulupäivään. Opettajat kokoontuivat neljän hengen pienryhmissä noin kuukauden välein ja yhteensä viisi kertaa. Yhden työnohjaustapaamisen kesto oli 1,5 tuntia.
Jokainen työnohjauskerta tarjosi oman ajan aina yhdelle opettajalle kerrallaan. Tuolloin opettaja toi pohdittavaksi itse määrittämänsä asian, kysymyksen tai huolenaiheen, josta sitten yhdessä keskusteltiin työnohjaajan tukemana. Noissa hetkissä kollegat antoivat aikansa, ajatuksensa ja myös sydämensä kyseisen opettajan tueksi. Yksinäisyys vaihtui helpotuksesi – muillakin on samanlaisia haasteita. Uudet ideat vahvistivat kollegiaalisuutta – kyllä me yhdessä selvitään.
Palautumista ja yhteisöllisyyttä työnohjauksesta
Moni opettajista pääsi työnohjaukseen ensimmäistä kertaa pitkänkin työuransa aikana. Vaikka alkuun mielessä saattoi viivähtää ajatus ”taas lisää ja ylimääräistä”, osoittautuivat työnohjaustapaamiset opettajille odotetuiksi palautumisen hetkiksi.
Kokemukset olivat sangen myönteiset – asteikolla 1–5 opettajat arvioivat työnohjauksen hyödyn ja merkityksen itselleen numerolla 4,1. Työnohjauksessa opettajat oppivat tuntemaan toisiaan paremmin ja heidän keskinäinen luottamuksensa vahvistui. Tunnekuorma keveni ja yhteisöllisyys voimistui. Toisin sanoen työnohjaus edisti inhimillistä tehokkuutta ja tuki työhyvinvointia.
Kaksi tekoa ehkäistä kouluväen väsymistä
Koulun aikuisten inhimillisen tehokkuuden ja hyvinvoinnin suojelemiseksi tarvitaan
- aika ja paikka käsitellä sekä kuormittavia että iloa tuovia asioita yhdessä
- säännöllinen työnohjaus osaksi koulupäivää niin opettajille kuin rehtoreille
Näin opettajat pysyvät opettajina. Silloin säilyy heidän sydämenpalonsa opettaa ja kasvattaa. Myös rehtori hyötyy säännöllisestä työnohjauksesta. Rehtorit tekevät vastuullista työtään usein hyvin yksin ja monien paineiden ristiaallokossa. Laivan kapteenin psykologisten tarpeiden huomioiminen on erittäin tärkeää. Rehtori on se, joka rakentaa opettajien ja oppilaiden työlle toimivat puitteet.
Hyvät kuntapäättäjät, ottakaa sydämenasiaksenne opettajien hyvinvointi ja mahdollistakaa heille palauttavia ja voimaa antavia rakenteita osaksi koulupäivää. Kuten kestävä urheilija saa tuekseen fysioterapiaa ja psyykkistä valmennusta, tarvitsee kouluväki omat huoltohetkensä. Kyse ei ole massiivisista rahallisista investoinneista. Satsaus opettajien ja rehtorien hyvinvointiin on samalla satsaus lasten ja nuorten tulevaisuuteen. Kuinka pian teidän kuntanne on inhimillisen opetustoimen kunta?
Lue lisää työnohjauksesta sekä Idullan koulutus- ja konsultaatiopaketeista. Olen mielelläni apunanne – ethän epäröi ottaa yhteyttä
Lämmin kiitos rehtorille ja opettajakunnalle hienosta yhteistyöstä!
