Myrskystä valoon – työnohjauksesta polku parempaan työelämään

”Oli synkkä ja myrskyinen yö”. Tämä Ressun romaanin aloitus Tenavat-sarjakuvissa tuli mieleeni tätä blogia kirjoittaessani. Olin yrittänyt aloittaa tekstiäni usealla eri tavalla, mutta mikään ei oikein tuntunut sopivalta. Itse asiassa synkkä ja myrskyinen yö sopii myös minulle luettuani viimeaikaisia tutkimustuloksia mielenterveysongelmien kasvusta työelämässä.

Työn vaatimustason kasvu ja ankara hektisyys luovat selvitysten mukaan uhkapilviä työelämän taivaalle. Vaikka työ on hieno keino rakentaa itselle ja yhteiskunnalle tärkeitä asioita, olemme usein töissämme varsin lujilla. Työelämän myrsky-yössä voi hukata suuntansa ja eksyä polulta.

Miten nykyihmistä voisi auttaa, jotta kuorma ei kasva liian suureksi? Miten työssä pysyisi tekemisen ilo? Työnohjaus monine mahdollisuuksineen tarjoaa tähän vastauksen.

Koska työnohjaus on monilla aloilla hiukan vierasta, haluan avata asiaa. Turhan usein nimittäin kuulee sanottavan, ettei meillä vielä niin huonosti mene, että työnohjausta tarvittaisiin. Työnohjaus yhdistetään epäonnistumiseen. Tämä kapea käsitys estää hyödyntämästä työnohjausta, joka tarjoaa paljon enemmän.  

Mihin kaikkeen työnohjausta voi käyttää?

Työnohjaus kehittää

Työnohjausta voi käyttää oman työnsä kehittämiseen. Halu kehittyä ammatillisesti on silloin keskiössä. Työnohjaajan avulla pystyy jäsentämään omaa työtään, sen tavoitteita ja toimintatapoja. Opetusalan väki voi pysähtyä oman opettajuutensa äärelle kehittelemään pedagogisia menetelmiä. Johtajat ja esihenkilöt hyödyntävät työnohjausta organisaationsa muutosjohtamisessa. Palvelualojen ammattilaiset saavat ajan käsitellä asiakaskohtaamisia ja arvioida omaa toimintaansa niissä.

Työnohjaus auttaa muutoksessa

Tässä alati muuttuvassa maailmassa työnohjaus voi tukea uuden suunnan ottamista. Oman työuran muutoskaipuussa se tarjoaa tilan pohtia arvoja, identiteettiä ja työn merkityksellisyyttä. Aina voi kysyä, mikä minusta tulee isona. Elämän tai organisaation muutospyörteissä työnohjaus tukee arkityöstä selviytymistä.

Työnohjaus ehkäisee ja suojelee

Työnohjauksesta hyötyy tilanteissa, joissa ongelmat ja vaikeudet ovat vasta alullaan. Mielenterveyden professori Anna Keski-Rahkonen pitääkin työnohjaajia tärkeinä ehkäisevän mielenterveystyön tekijöinä. Ihmisen kohtaaminen ajoissa ratkaisee paljon.

Työnohjausta tarvitaan myös hyvinvoinnin suojelemiseen. Liian moni esihenkilö, työntekijä tai yrittäjä kärsii liiallisesta työmäärästä ja sen aiheuttamasta kuormituksesta. Työnohjaus auttaa priorisoimaan, rajaamaan ja voimaan paremmin niin yksilöinä kuin yhteisönä.

Työnohjaus tukee ristiriitojen selvittämistä

Haastavat ihmissuhteet ja vaikeudet vuorovaikutuksessa rasittavat usein vuodesta toiseen työyhteisön jäseniä. Niiden käsittelylle työnohjaus antaa tukensa. Ristiriidoista on mahdollista päästä yli ja löytää yhteyttä.

Työnohjauksella säästyy euroja

Tutkimuksin on todettu useita työnohjauksen mukanaan tuomia hyötyjä, niin inhimillisiä kuin rahallisia. Organisaatiotasolla tuottavuus paranee, sairauspoissaoloja on vähemmän ja työntekijöiden vaihtuvuus pienenee. Yksilön kannalta työnohjaus ehkäisee stressiä, uupumusta ja konflikteja. Työnohjauksen mahdollistaminen on teko, jolla voi osoittaa arvostusta työyhteisössä.

Epäonnistumista vai ei?

Palataan vielä tuohon ajatukseen työnohjauksesta ja epäonnistumisesta. Havaijilaisten kerrotaan ajattelevan, että jokaisella ihmisellä on oma polkunsa jumalan luo. Elämän tuoksinassa tai hektisessä työssä tältä polulta voi hairahtua ja arki näyttäytyy sekavana. Siinä missä länsimainen ajattelu tulkitsee tuon harha-askeleen epäonnistumisena, havaijilaiset panostavat kulkijan auttamiseen saadakseen hänet takaisin omalle polulleen. Työnohjauksessa on jotakin samaa: se ei tuomitse vaan auttaa eteenpäin. Kyse on koko yhteisön ja yhteiskunnan asiasta, myös ennaltaehkäisevästi. Pidetään huolta, ettei kukaan jää yksin synkkään ja myrskyiseen yöhön.

Johtaja, esihenkilö ja hankevastaava, tee vaikuttava satsaus työn tavoitteelliseen kehittämiseen ja henkilöstösi hyvinvointiin– varaa työnohjausta. Juuri nyt on hyvä hetki.

Lähteitä:

Koivu, A. 2013. Clinical supervision and well-being at work: a four-year follow-up study on female hospital nurses. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences, 175.

Laine, T. 2022. Mielenterveys työelämän punoksessa. Osviitta 3, 10-13.

Työnohjauksella tuottavuus nousuun – Suomen työnohjaajat (suomentyonohjaajat.fi)

Työnohjaus – IDULLA CONSULTING Referenssit – IDULLA CONSULTING

Yrityspäättäjät huolissaan mielenterveysongelmien kasvusta työelämässä (elo.fi)

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Scroll to Top